Lensin vanhaa rautaa
”Vanha Rouva ” OH-VKB takaisin riviin
Talvella 1973 oltiin ilman malminetsintäkonetta. Hyvät neuvot
olivat tarpeen. Uutta Twin Otteria ei saatu, kun vasta vuoden 1979 lopulla.
Keskustelussa kokeneen kanadalaispilotin kanssa toimitusjohtaja
Tuomas Karhumäki kertoi huolistaan, jolloin pilotti ihmetteli, miksi yhtiö ei
lennä hienolla DC-kolmosella, jonka hän oli nähnyt puuhallissa.
KARAIRin viimeinen kolmonen OH-VKB ei ollut enää reittiliikenteessä, mutta sillä lennettiin edelleen radionsuunnistuslaitteiden mittauslentoja Ilmailuhallituksen lukuun.
Tuomas Karhumäki kutsui ”kuokkapilotit” palaveriin, jonka
tuloksena päätettiin koelennoista matalalla. Ne onnistuivat hyvin. Koneeseen
siirrettiin osa vaurioituneen Twin Otterin mittalaitteista ja samalla
siirryttiin geologien kehittämään uuteen matalalentomittausjärjestelmään.
Lentokorkeus oli enää 30 metriä, linjaväli 200 metriä ja lentonopeus 200
kilometriä tunnissa. Lentokorkeusvaatimus 30+/-3 metriä on tosi vaativa ja
haastava lentäjille.
Koneen moottorit pääsivät helpolla, polttoainetta meni
vähän, mutta sytytystulppia meni melkoisesti.
Mittausvälineiden paino oli 1100 kiloa ja sähkötehon tarve 1,7 kilowattia. Normaalimiehitys oli kapteeni, perämies ja lentosuunnistaja sekä geologisen tutkimuslaitoksen puolelta operaattori hoitamaan monimutkaisia mittauslaitteita.
KARAIRin veteraanikone lensi malminetsintälentoja vain
väliaikaisesti. ” Vanha Rouva ” hoiti hommat hienosti ja turvallisesti, kunnes
talvella 1979–1980 koneelle tuli täyteen viimeisestä peruskorjauksesta 20
vuotta. Oli aika siirtyä uudempaan ja tarkempaan mittauskalustoon.
Kapteeni Pertti J Halinen on paiskinut lentohommia vuodesta 1958 yhtä mittaa aina vuoteen 1993 päätoimisesti.
Lennokeista alku- Sotilaslentäjä- Kartoituslennot-
Siviililentäjä- Kansainvälisissä tehtävissä- Andalusian Aurinkolaivue
Toim. huom. Teksti on suora lainaus Halisen kirjasta ” Aika
kului lentäen ” kuvineen päivineen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti